Tänään olen aamusta lukenut useita mielenkiintoisia artikkeleita liittyen sykkeeseen ja mitä se kertoo elimistön rasitustasosta. On mielenkiintoista, kuinka esim. leposykkeen perusteella pystytään tutkimustiedon mukaan tekemään analyysia ihmisen terveydentilasta ja todeta vaikka ylirasitustila.
Olin Suomesta tänne muuton jälkeen suunnittelemattomalla puolentoistavuoden (!) sykemittarittomalla tauolla. Se teki kyllä hyvää, koska silloin tulee kuunneltua enemmän omaa kehoaan juostessa, eikä vaan maanisesti tuijotettua mittarin lukuja. Suosittelen lämpimästi kaikille pitämään urheilussa mittaripaastoa välillä. Nyt kuitenkin joululomalla ostin Suomesta hienon uuden Polarin m200- rannesykemittarin, jossa on kätevä vaihdettava muoviranneke. Vaikuttaa useamman viikon käyttökokemuksella oikein loistavalta valinnalta. Ainoa miinus on, että kun itse lähden juoksemaan täältä ihan ydinkeskustasta, jossa on aluksi korkeampia taloja ympärillä, niin GPS ei löydä minua yleensä, kun vasta kilometrin tai kaksi juostuani.
Edellinenkin sykemittarini oli ranteesta mittaava Pulse One, mutta sen tekniikka oli vielä niin varhaisessa kehitysvaiheessa, ettei ihan niin loistosti toiminut kun tämä uusi. Inhoan tavallisten sykemittareiden rinnan alle laitettavaa mittausvyötä, koska se vaan jotenkin ahdistaa. Varsinkin pidempiä matkoja juostessa on tehnyt mieli kiskoa laite irti ja heittää mäkeen. Niinpä olen ollut hyvin onnellinen tällaisesta sykemittareiden teknisestä kehityksestä kohti luotettavia ranteesta mittaavia härveleitä.
Tajusin muuten, että en tiedä omaa leposykettäni nykyään. Tuumasta toimeen ja lepuuttamaan sohvalle. Kyllä se jotain alle 60 on, mutta pitää varmaan aamulla tarkastaa. Leposyke pitäisi tietysti oikeaoppisesti mitata siis heti aamulla herätessä. Normaali leposyke miehillä pitäisi olla n. 70 lyöntiä minuutissa ja naisilla 80 lyöntiä. Lukemani artikkelit myös kertovat, että treenatessa ja peruskunnon noustessa alkaa sitten leposyke myös laskea. Jätin aamupäivällä sykemittarin kerrankin ranteeseen, koska on ihan hauska nähdä, miten syke vaihtelee päivän aikana eri juttuja tehdessä. Toisin sanoen, olen heti siis "mittarikoukussa" puolentoistavuoden mittarittomana kärvistelyn jälkeen😁!
Tänään jaksoin myös lähteä S:n kanssa lounaalle viereisen kauppakeskuksen uuteen nuudelipaikkaan. Siellä oli käytössä moderni tilauskonsepti ja tietty mentiin sitä heti kokeilemaan. Asiakas valitsee seinän kosketusnäytöiltä aterian, jonka haluaa. Sitten siihen voi valita lisämaksullisia lisukkeita ja juoman. Tilaaminen sujui helposti, koska siinä oli yksi henkilö opastamassa käyttöä. Maksu tapahtui kuitenkin normaalisti kassalle. Tilasin jättikatkarapuja munanuudeleilla ja vihanneksilla. Oli ihan superherkullista ja tietty halpaa, vaikka olikin paikalliseen hintatasoon nähden kalliimmasta päästä 😋 Tämä edullinen ulkonasyöminen on kyllä yksi parhaista puolista täällä. Laadukkaita ravintoloita on vaikka kuinka paljon tässä ihan kävelyetäisyydellä.
Muuten olen tänään vain tyytynyt lepäilemään, venyttelemään, joogaamaan kevyesti ja harjoittelemaan spagaatia, jonka olen itselleni vannonut vielä joku päivä osaavani...Uusia tavoitteita kohti!
-T-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti