Autoilua kiovalaisittain

Hello. Tänään hieman kiovalaisen autoilun maailmaa. Aluksi pitää todeta, että ympäristöllisistä syistä en kannata yksityisautoilua. Meidän ajomäärät onkin älyttömän vähäisiä. Pääosin maasturi seisoo pihassa parkissa. Sitä pitää vaan välillä käydä joku kauppareissu ulkoiluttamassa, jotta se pysyy toimintakuntoisena. Automme ei todellakaan ole mikään uusi, joka on täällä hyvä asia. Ei tarvitse hermoilla jos joku ruttaa peltiä tai pelätä, että auto varastetaan. Pärjäisimme täällä ilman autoakin melko hyvin, koska julkinen liikenne on oikein toimivaa. Auto on kuitenkin hätätilanteita varten hyvä olla saatavilla.

Paljon on vettä virrannut niistä kauhun hetkistä, kun ensimmäisen kerran niskat jännityksestä kireinä lähdin autolla ajamaan liikenteeseen täällä. Liikenne on suoraan sanoen kaoottista ja sekavaa. Sittemmin totesin positiivisen puolen. Tietyllä tavalla liikenteen seassa on ihan kiva luovia, koska jos itse mokaa, niin kukaan ei erityisemmin kiinnitä huomiota😇. Ajetaan ja annetaan muiden ajaa. Olen kuitenkin ollut tyytyväinen monesti omaan erityisen nopeaan huomiokykyyn ja toimintanopeuteen tiukoissa paikoissa. 

Ennalta-arvaamattomia asioita tapahtuu tien päällä joka hetki ja pitää olla valmis kaikkeen. Teiden kunto on surkea, joka lisää ajamisen ongelmia. Haasteena voi olaa esim., että pitää väistää samaan aikaan valtaväylälle reteästi peruuttavaa pakettiautoa, U- käännöstä tekevää lava-autoa ja pienimuotoista rotkoa, joka onkin yllättäen keskellä tietä. Nopeusrajoituksiakaan ei kukaan noudata. Täällä ajetaan kovaa! 

Yksisuuntaista katua voi ajaa molempiin suuntiin. Niin niin, minäkin luulin, että yksisuuntainen on yksisuuntainen, mutta ehei. Meidän kotikatu on yksisuuntainen ja koko päivän sitä ajetaan, mihin suuntaan huvittaa. Joku peruuttelee ja väistää, kun ei sitten mahdutakaan vierekkäin menemään. Yleensä se on toki väärään suuntaan ajava, mutta ei aina. 

U- käännöksen voi tehdä missä vaan. Isommalla väylällä ajaessa, eteen voi kääntyä kovasta vauhdista vastaan ajavista uukkaria tekemään ensin yksi auto, sitten toinen auto ja vielä kolmaskin auto viime tipassa. Itse ehdin tuossa vaan toteamaan, että kappas autoja satelee eteen ihan puskista. Mutta ei tietenkään hätää. Itse voi väistyä 3- tai 4- kaistaisella tiellä helposti toiselle kaistalle, kun ei ole ruuhka-aika. En nimittäin koskaa aja ruuhka-aikaan silloin harvoin kun ajan. En tiedä, mihin ne väistyvät, jotka ajavat ruuhka-aikaan 😁

Kaistojen välissä ei ole tietenkään yleensä kaistaviivoja, mutta ei niitä kukaan täällä tarvitsekaan. Kaikki ajelee ja puikkelehtii sekaisin kaistojen välillä miten sattuu. Autot parkkeerataan ihan minne halutaan, monesti jalkakäytävälle siten, ettei jalankulkijat mahdu edes ohi😜. Kyllä kyllä, Ukarinassa on siis erittäin hienostunut ja sääntöihin perustuva autoliikennekulttuuri...not. Totuus on toki se, että kolareita sattuu paljon ja ajokulttuurin lopputulos monesti hyvin ikävä.

Sunnuntaina oltiin junioreiden kanssa heidän päiväkotikaverinsa syntymäpäivillä pizzeriassa. Ohjelmanumerona oli viidentoista lapsen pizzanvalmistusoppitunti. Tekemänsä pizzat lapset söivät hyvällä ruokahalulla lopuksi. My Little Ponyiksi pukeutuneet hauskuuttajatätit järjestivät juhlijoille puuhaa ja lopuksi oli tietysti perinteinen kakku ja kynttilöiden puhallus. Vanhemmille oli huikea kattaus salaatteja, pizzoja yms. ja tietysti mahdollisuus siemailla cappucinoa, olutta, viiniä tms. ohessa. Me poistuimme kolmen tunnin juhlimisen jälkeen ja suurin osa jäi ravintolaan vielä viettämään juhlapäivää. Aikamoiset juhlat!

Ai niin, pidin muuten lupauksen itselleni ja jätin maanantain pitkän lenkin välistä🙌. Ajattelin, että teen jatkossakin näin. Kolme viikkoa pitkät lenkit ja sitten aina yksi lepoviikko pidemmästä. Ei pitäisi väsyä liikaa. Tänään olin baanalla, mutta ihan kohtuullisella peruslenkillä vaan ja joogailin. 

-T-