Tuntui raskaalta jo ensimmäisten pitkien ylämäkien jälkeen menomatkalla "Isänmaan äiti-patsaalle". Patsaan pääsee kiertämään kokonaan ympäri ja näkemään 360-astetta maisemaa. Tässä linkissä vielä kiva parin minuutin fiilistelyvideo alueesta, jossa näkyy tuo maisema paremmin.
 |
| Isänmaan äiti patsas-Батьківщина-Мати.Patsas on 102m korkea ja 35-v. vanha. Kuva:Wikipedia. |
 |
| Kuva: Kiovan sotamuseon sivuilta: http://www.warmuseum.kiev.ua |
Aloitin tietysti tiputtautumalla aluksi tuonne mahdollisimman "pohjalle" alakaupunkiin ja lähdin sieltä sitten kipuamaan ylämäkiä. Myönnän, että pitkään lenkkiin valmistautuminen oli huonoa. Yleensä kannatan parin lepopäivän pitämistä ennen tuollaista rykäisyä, jotta on energiaa tallessa. En nyt sitten tietenkään pitänyt, koska oli ennalta suunnittelematon pyrähdys. Oli kuitenkin mukana juotavaa ja sellaisia kivoja kuivattuja minibanaaneja, niin jaksoin kyllä kotiin asti ihan hyvin.
Paluumatkalla kompastuin toki vielä rappusissa, jotka tuossa panorama-kuvassa näkyy taustalla, ja lähti mukavasti nahka kädestä kun otin koko kropan painon vastaan. Onneksi oli nenäliina taskussa ja sain isoimman verenvuodon sillä loppumaan. S kommentoi asiaa lakonisesti vaan, että - Voisko vähän rajottaa. 😂 No, ei tietenkään. Naisen on juostava, kun naisen on juostava, vaikka sitten superväsyneenä kädet veressä.
Tuo "Isänmaan äiti"-patsas sijaitsee varsin upealla paikalla Dnepr-joen rannalla ja siellä kannattaa käydä jos Kiovaan joskus matkustaa!
Nyt pitänee ajatukset siirtää toisaalle ja valmistautua lähtemään tutustumaan meidän junioreiden ensi vuoden tulevaan kouluun. Niin se aika rientää ja minimiehetkin kasvavat isoiksi koululaisiksi. Haikeita ajatuksia herättää, mutta sellasta on elämä!
-T-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti